Aikaa kului ja hermoja kiristi.
Onneksi pitkäääään ajan jälkeen pääsin vihdoinkin käymään Rakkauteni luona, mutta valitettavasti vain hetkeksi. Mutta parin viikon päästä uudelleen ja jouluksi.
Nyt sen huomaa kun asuu yksin miten paljon ikävöikään takaisin kotiseuduille.
Siellä tuli vietettyä lapsuus, nuoruus ja koko elämä mitä on tähän asti elänyt.
Alkaa tuntemaan paikkaa kohtaan tunteita, mutta varsinkin kunnioitusta.
Haluaisin todella vaihtaa elämässäni monia asioita jos vaan voisin, mutta kotia ja sen seutuja en vaihtaisi ikinä! Pellot, metsät, luonto, meri... Niitä en vaihtaisi koskaan.
Vaikka elämässä on ollut paljon huonojakin hetkiä, ne eivät voi pahentaa tunteita kotia kohtaan. Mennyttä aikaa ei voi elää uudestaan.
Lopuksi vähän tunnelmia lapsuudesta ja tärkeimmistä ajoista. <3
 |
| Koti <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti